22nd Jim - No Pressure

"No Pressure", 22nd Jimin de ensimmäinen EP-levy, palauttaa selkeästi artistin juurille, jotka ovat hip-hopin länsirannikon tyyli. Levy julkaistiin 1. helmikuuta 2019 levytyksissä Empire ja Play Runners Association -yhteydessä, ja se vahvistaa välittömästi Bay Area -tyylin paluun. Tämä ei ole pelkkä yritys, vaan vahva teos, joka asettaa artistin selkeälle äänimaailmalle: painottaa aitoutta ja uhkaavuutta sen sijaan, että kokeilisivat nykyaikaisia ideoita.

No Pressure: albumin tunnelmallinen alku

Otsikko "No Pressure" toimii albumin avausraidana, ja se asettaa tunnelman. Raidassa hallitsevat ilmavat ja uhkaavat pianoriffit. Tämä instrumentaatio luo vahvan kontrastin keveyden ja jännityksen välillä, ja määrittelee genren tunnusomaisen groove'n heti alussa. Tässä tilassa tila on tärkeä: ääni leijuu pohjan päällä, joka ei pyri murskaamaan, vaan vauhdittamaan. Tämä erityinen rakenne antaa albumin nimen ja tekee siitä huomionarvoisen esimerkin hip-hopin länsirannikon tyylin uudelleenkokeilusta.

Same Shit: bouncy'n paikallinen sävy

Albumin jatko vahvistaa alkuperäisen konseptin, joka keskittyy West Coast -tyyliseen musiikkiin, jossa on vahvasti paikallisia vaikutteita. Albumilla Same Shit säilytetään yhtenäinen tyylillinen linja. Kappale osoittaa, että on hallittu tekninen osaaminen, jotta voidaan navigoida näissä äänimaailmoissa ilman, että käytetään epärehellisiä keinoja tai yritetään luoda erilainen tyyli. Se osoittaa, että projektilla on oma identiteetti, joka on jo ensimmäisissä kappaleissa selkeä. Kyky toistaa onnistuneita elementtejä ensimmäisestä kappaleesta antaa albumille kokonaisvaltaisen voiman.

It's Deep: syvyys groove-ssa

Albumilla It's Deep tuo lisäulottuvuuden tähän bouncy-tyylin tutkimiseen. Tämä kappale osoittaa, että tuotanto ei ainoastaan toista kaavoja, vaan pyrkii syventämään jo olemassa olevia äänimaailmoja. Kappale vahvistaa kiinnostusta paluuseen alkuperäisiin juuriin, säilyttäen samalla jatkuvan energian koko EP:n ajan. Se havainnollistaa, kuinka artisti voi luoda yhtenäisen projektin, jossa jokainen kappale vahvistaa kokonaisvaltaista kuvaa albumista, ilman että yritetään rikkoa alkuperäistä dynamiikkaa.

Stoopid ja Tap In: kappaleet, jotka vahvistavat viestiä

Muita lähestymistapoja, kuten Stoopid tai Tap In, täydentävät tätä näkemystä, jossa West Coastin hip-hopia tarkastellaan huolellisesti. Vaikka nämä kappaleet eivät välttämättä ole yhtä tunnettuja pintapuolisissa analyyseissa, ne osallistuvat aktiivisesti projektin äänen rakentamiseen. Ne osoittavat, että albumi ei perustu pelkästään muutamiin tunnettuun kappaleisiin, vaan tarjoaa kokonaisvaltaisen kokemuksen, jossa jokaisella kappaleella on oma paikkansa. Näiden kappaleiden ja aiemmin mainittujen kappaleiden välinen johdonmukaisuus osoittaa projektin kokonaisvaltaista näkemystä, joka ei pyri improvisoimaan, vaan noudattamaan selkeää päätehtävää.

Yksilöllinen tekninen taito genren sääntöjen mukaisesti

Tämä on harkittu lähestymistapa, jossa valitaan keskittymään omaan ääntään ja teksteihin sen sijaan, että se sekoittuisivat ulkopuolisten yhteistyöprojektien kanssa. Tämä päätös vahvistaa projektin intiimiä luonnetta ja mahdollistaa taiteilijan kehittää oman tyylinsä ilman häiriöitä, luoden näin tilan, jossa hänen henkilökohtainen näkemyksensä voi kukoistaa täysin. Tämä itsenäisyys antaa albumille erityisen aitouden, joka eroaa usein suosituista superryhmistä tai yhteistyöprojekteista, jotka ovat tyypillisiä tämän genren sisällä.

Nämä kahdeksan EP-levy vahvistavat "bouncy"-tyylin paluun, joka muistuttaa Bluefacen kaltaisten artistien tyyliä, mutta ilman sukupuolittumista. Tämä on todellinen ensimmäinen musiikillinen projekti, joka osoittaa kiinnostusta tämän tyylin paluuseen alueella, jossa nämä äänet ovat aina olleet merkittäviä. Tämä on levy, joka on ominaista aikansa, sillä se muistuttaa, että West Coastin hip-hopilla on vielä paljon tarjottavaa niille, jotka etsivät aitoa äänenlaatua ja tyylillistä syvyyttä.