Booba - Nero Nemesis

Album, joka on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön, mutta ei välttämättä ole heti huomionarvoinen

Ranskalainen rap-musiikki vuonna 2015 on kilpailullinen. Vanhojen huippuartistien ja uusien tulokkaiden välillä vallitsee jatkuva kilpailu ja provokaatioiden käyttö. Tässä tilanteessa Booba julkaisi Nero Nemesis:n 4. joulukuuta 2015, vain alle vuoden kuluttua edellisestä albumistaan D.U.C.. Albumi ei ole pelkästään Booban paluu, vaan myös vastaus kilpailijoidensa kasvavaan suosioon. Albumi erottuu monipuolisista yhteistyöistä, jotka tasapainottavat hänen tyylinsä ja flow'nsa.

Strategia, joka perustuu kilpailuun

Nero Nemesis:n julkaisu tapahtui intensiivisen kilpailun keskellä ranskalaisessa rap-musiikissa. Booba, joka on jo vakiinnuttanut asemansa vahvoilla lyriikoillaan ja kyvyllään kehittyä, ei halunnut jäädä sivulle. Albumi on suunniteltu hiljaiseksi haasteeksi: se ei ilmaise itse suoraan, mutta se pysyy omalla paikallaan. Tämä on tapa vastata kilpailuun ilman, että osallistutaan sanallisesti provosoivaan peliin.

Yhteistyöt, jotka tasapainottavat flow'n energiaa

Koska Nero Nemesis ei sisällä suurta määrää vierailevia artisteja, läsnä olevat muut artistit tuovat projektiin lisäulottuvuuden. Benash ja Siboy, kappaleessa "Zer", tuovat kontrastia Booban ääneen, heidän nopeampi ja dynaamisempi tyylinsä yhdistyvät hänen raskaan ja hallitun tyyliinsä. Heidän läsnäolonsa ei ainoastaan vaihda ääntä, vaan myös luo jännitettä perinteisen rap-musiikin ja sen uusien vaikutteiden välillä. Kappaleessa "Validée", Benash tuo tasapainoisen äänen, joka mahdollistaa Booban pysymisen mukavuusalueellaan samalla kun hän tuo kappaleeseen omaperäisyyttä. Kappaleessa "U2K" esiintyy twinsmatic, jonka nopeampi ja suorempi tyyli kontrasti Booban tiheään tyyliin. Tämä on vuorovaikutus, joka ei jätä mitään epäselvää: rivit seuraavat toisiaan, mutta energia säilyy. Lopuksi, kappaleessa "Pinocchio", Damso ja Gato tuovat projektiin kansainvälistä ulottuvuutta. Heidän läsnäolonsa ei ole pelkästään tyylivalinta, vaan myös tapa reagoida Ranskan rap-skenen kehitykseen. Nämä yhteistyöt eivät ole pelkkiä lisäyksiä: ne sulautuvat albumiin, muodostaen dialogin menneen ja nykyisen välillä.

Tuotanto, joka sijoittuu muutoksen aikakauteen

Jos tuottajien nimet eivät ole kaikki mainittu, tuotannon laatu vaikuttaa olevan tämän projektin vahvuus. Biisit, kuten "Attila", "Génération Assassin" tai "4G", osoittavat hallitun rytmin, joka säilyy tasaisena, vaikka äänen tyyli ei olekaan vallankumouksellinen. Tämä on keskittynyt tuotanto, joka ei pyri erottumaan innovatiivisuudella, vaan pysymään artistin jo vakiintuneen tyylin alueella. Biisit, kuten "Pinocchio", osoittavat, että Booba ei ole hylännyt omaa, hitaampaa ja pohdiskelevampaa rap-tyyliään, vaikka hän on onnistunut sisällyttämään joitain dynaamisempia elementtejä joihinkin kappaleisiin. Albumi ei ole paluu nollaan: se on luonnollinen jatkumo Booban uralle, joka on aina osannut sopeutua genren muutoksiin.

Albumi, joka puhuu, mutta ei yritä olla kuultava

Nero Nemesis ei ole katastrofaalinen levy, vaan projekti, joka edustaa tasapainoa jatkuvuuden ja sopeutumisen välillä. Booba ei pyri erottumaan provokaatioilla tai massiivisilla vierailevilla artisteilla, vaan ilmaisee itseään hiljaisuudessa, siinä tilassa, jonka hän on saanut. Huolellisesti valitut yhteistyöt ja rytmi, joka on keskeisessä roolissa – kaikki tämä tekee tästä albumista huomaamattoman, mutta vahvan referenssin. Se merkitsee Booban uran uutta vaihetta, mutta ei yritä olla kuultava, samalla kun ranskalainen rap-musiikki on täydessä muutoksessa.