Cypress Hill - Rise Up

Kun Cypress Hill palaa kuuden vuoden jälkeen, he eivät tarjoa Till Death Do Us Part:n suoraa jatkoa, vaan täysin uutta albumia. Capitol Recordsin ja Priority Recordsin julkaisema albumi, joka julkaistiin 16. huhtikuuta 2010, on kahdeksas studioalbumi ja merkitsee radikaalia muutosta: ensimmäistä kertaa perustamisestaan lähtien yhtye ei ole enää riippuvainen Columbia Recordsista. Albumissa on 16 kappaletta, jotka kestävät noin tunnin, ja se alkaa kappaleella It Ain't Nothin' ja päättyy kappaleeseen Rise Like Smoke. Mutta tavoite on enemmän kuin pelkkä paluu: B-Real ottaa nyt päävastuun tuotannosta, projektin johtamisesta ja valvonnasta, kun taas DJ Muggs osallistuu vain kahteen kappaleeseen DJ Khalil'n kanssa.

Vuosina 2005–2010: pitkä valmisteluvaihe

Rise Up:n synty osoittautuu odotuksen ja suunnan muutoksen tarinaksi. Yhtye aloitti kirjoittamisen jo vuonna 2005, mutta studioaika alkoi todella vuonna 2008. Neljä vuotta kuluu ensimmäisen luonnoksen ja vuoden 2009 lopun nauhoitusten välillä. Tämä pitkä valmisteluvaihe selittää albumien viivästymiset, jotka alkoivat alun perin suunnitellusta julkaisupäivästä vuonna 2006 ja päättyivät lopulliseen julkaisuun keväällä 2010. Vaikka Till Death Do Us Part (2004) edusti huippua ennen levy-yhtiön vaihtoa, tämä uusi albumi pyrkii olemaan aggressiivisempi ja dynaamisempi, ja sen tarkoituksena on välittää live-esiintymisen energia.

It Ain't Nothin' ja Rise Like Smoke: tunnin mittaisia kappaleita

Levyn avaava kappale, It Ain't Nothin', on Demrickin esitys, ja se asettaa sävyn paluulle alkuperäisiin juuriin, samalla kun se vahvistaa yhtyeen uutta taiteellista suuntaa. Lopetus kappale, Rise Like Smoke, tarjoaa rauhallisen päätöksen, jonka jälkeen on ollut intensiivinen ja monipuolinen tunti. Albumi ei pyri luomaan täydellistä yhtenäisyyttä, vaan se hyödyntää nopeiden ja tunnelmallisempiin kappaleisiin liittyviä vastakohtia.

B-Real tuotannossa: radikaali muutos kuuden vuoden jälkeen

Yhtyeen ydin on siinä, että B-Real ottaa täyden taiteellisen ohjauksen. Tämä on merkittävä ero yhtyeen perinteeseen, jossa DJ Muggs oli vakiintunut äänisuunnittelija. Tämä uudistus tuottaa vaihtelevia tuloksia: jotkut kappaleet erottuvat rytmisen johdonmukaisuudestaan, kun taas toiset kärsivät ristiriidoista rap-tyylin ja ulkopuolisten tuottajien luomien melodiaiden välillä. Albumi ei ole täydellisesti yhtenäinen, vaan pikemminkin kokoelma erilaisia äänimaisemia, jotka joskus dialogoivat epäsuorasti.

Tom Morello, Mike Shinoda ja Daron Malakian: rock musiikki ytimenä

Projektin vaihtoehtoinen puoli vahvistuu albumissa esiintyvien rock-yhteistyöiden kautta. Linkin Parkin laulaja Mike Shinoda esiintyy Carry Me Away:ssa, tuoden albumiin vaihtoehtoisen sävyn, joka ylittää perinteisen hip-hopin rajat. System of a Downin kitaristi Daron Malakian esiintyy Trouble Seeker:ssa, vahvistaen projektin metallimusiikin elementtejä. Nämä kolme yhteistyötä eivät ole vain sivuhuomiot: ne muodostavat projektin ytimen ja määrittelevät sen äänen.

Pass The Dutch The Alchemistin kanssa: juurtuminen underground-musiikin maailmaan

Vaikka albumi sisältää myös rock-yhteistyöt, se rikastuu monipuolisilla tuotanto-osuuksilla, jotka korostavat sen sisäistä rakennetta. Sick Jacken puolestaan tuottaa K.U.S.H.-albumin yhdessä B-Realin kanssa, mikä asettaa albumin kokeelliseen noise rap -tyyliin. Nämä useat tuotanto-osuudet selittävät kriitikoiden havaitsemaa heterogeenisuutta: jokainen kappale heijastaa ainutlaatuista taiteellista näkemystä, mikä tekee albumista tyylien sekoituksen eikä yhtenäisen kokonaisuuden. Metacriticissä albumi saa keskimääräisen arvosanan 56/100, mikä heijastaa ristiriitaisia mielipiteitä siitä, että albumi edustaa kehitystä, mutta myös sitä, että se on menettänyt DJ Muggsin raakaa ääntä. Jotkut kriitikot ovat myös huomauttaneet Sen Dogin äänen väsymistä, joka ei ole kaikissa kappaleissa, tai siitä, että easy listening-albumi on joskus liian "easy listening"-tyylinen, vaikka sen pitäisi olla synkkä. Kuitenkin, albumi on tärkeä linkki Till Death Do Us Part:n ja Back in Black:n välillä, ja se merkitsee merkittävää vaihetta yhtyeen urassa ennen myöhempää paluuta vuonna 2022. Vaikka rock-yhteistyöt ovat pinnallisia, albumi säilyttää vahvan hip-hop-juurensa, kun The Alchemist ja Evidence tekevät yhteistyötä kappaleessa Pass The Dutch. Näiden tunnettujen rap-tuottajien läsnäolo muistuttaa, että Cypress Hill ei ole hylännyt kaupunkijuuriansa. B-Realin pääasiallinen tuotanto mahdollistaa monipuolisten vierailijoiden sisällyttämisen, samalla kun säilytetään dynaaminen yhtenäisyys, vaikka DJ Muggsin puuttuminen pääasiallisesta roolista jättää pysyvän jäljen kokonaisvaltaiseen ääneen.

Tekniset tiedot

- Julkaisupäivä : 16. huhtikuuta 2010 - Levy-yhtiö : Capitol Records, Priority Records - Kappaleet : 16 (1 tunti 2 minuuttia) - Aloitus / loppu : It Ain't Nothin' / Rise Like Smoke - Vierailijat : Demrick, Tom Morello, The Alchemist, Evidence, Mike Shinoda, Daron Malakian, Everlast, Marc Anthony, Pitbull