Demi Portion - Artisan du bic

Kun hip-hop-artisti julkaisee albuminsa nimeltä Artisan du Bic, hän ei lupaa valmiin esineen loistoa, vaan käden työn syvyyttä. 15 kappaleella ja yhteensä 51 minuutilla ja 21 sekunnilla, teos erottuu radikaalisen "tee itse" -lähestymistavan ansiosta, jossa tuotanto on jaettu kahdeksan eri henkilön kesken, mikä luo vahvan kontrastin kolmelle kappaleelle, jotka jäävät äänen varjoon. Juuri tässä piilee albumin jännite: miten säilyttää tarinallista yhtenäisyyttä, kun jokainen kappale vaikuttaa olevan koottu eri henkilön toimesta?

Kahdeksan kättä 15 kappaleelle

Artisan du Bic:n tuottama kartta luo monimuotoisen kuvion, joka hylkää yhdenlaisuuden. Kahdeksan kappaleesta, joista mainitaan, Sprinter on vastuussa kappaleista 1 ja 9, kun taas Demi Portion tuottaa kappaleet 2, 3, 12 ja 15. Tämä jako mahdollistaa useiden ulkopuolisten tuottajien osallistumisen: Filipego kappaleessa « Le Droit de Tuer », Muzo Prod kappaleessa « Entre Dedans et Dehors », El Gaouli kappaleissa 6 ja 11, Altruist kappaleessa « Pour Une Fois » ja DJ Saxe kappaleessa « L’Image ». Tämä monimuotoisuus ei ole suoritusvirhe, vaan harkittu taiteellinen valinta. Demi Portion, delegoiden osia levystä eri tuottajille, välttää rytmisen monotonisuuden säilyttäen samalla teemallisen johdon, joka keskittyy alkuperään ja arkielämään. Tuotanto toimii tässä kuin prisma, joka hajottaa samaa valoa: aitoa, aitoutta korostavaa puhetta, jonka jokainen rytmi tuo esiin omalla tavallaan.

Kolme tuotannon hiljaisuutta

Yhdeksästä kappaleesta, "Interlude" (kohta 7), "Ma Chaîne Mosaïque" (kohta 8) ja "Besoin d’Aide" (kohta 10) erottuvat siitä, että niissä ei ole selkeästi tunnistettua tuottajaa. Tämä puute dokumentaatiossa luo katkoksia albumin musiikillisessa jatkumisessa. Nämä kolme kappaletta toimivat kuin hengenvetoja, siirtymäalueita, joissa rytmi väistyy ja tilaa syntyy synkemmälle tai pohdiskelevammalle tunnelmalle. Toisin kuin muut kappaleet, jotka perustuvat tarkkaan rytmiseen rakenteeseen, nämä tuottajan nimetön kappaleet näyttävät painottavan tunnelmaa ja puhdasta tarinankerrontaa. Ne toimivat kuuntelijalle kuin taukoja tarinassa, tarjoten tilaa Demi Portionin henkilökohtaisille ajatuksille ennen kuin hän palaa musiikin maailmaan.

Yksi vieras, kaksi erilaista roolia

Sprinterin läsnäolo tässä albumissa on ainutlaatuinen ja korostuu hänen kaksoisroolinsa kautta. Hän esiintyy laulajana vain yhdessä kappaleessa: "Toujours Ensemble" (6. kappale), jonka on tuottanut El Gaouli. Tässä kappaleessa Sprinterin ääni vahvistaa Les Grandes Gueules -duon dynamiikkaa, tuoden laulullista yhteistyötä, joka erottuu muusta albumista, jossa Demi Portion esiintyy yksin mikin edessä. Tämä ero on tärkeä: kappaleissa 1 ("Artisan du Bic") ja 9 ("Rêve de Gosse") Sprinter ei ole vain vieraileva laulaja, vaan tuottaja, mikä tarkoittaa erilaisia luovaa osallistumista. Kappaleessa "Toujours Ensemble" hän tuo jaetun energian, kun taas tuotannoissaan hän luo taustamelun. Tämä selkeä erottelu rooleissa välttää sekaannuksia ja korostaa heidän ainutlaatuista lauluyhteistyötään albumissa, joka muuten on hyvin yksinomaista.

Kappale 15:n taiteellinen toteutus

Kun "Artisan du Bic" avaa albumin Sprinter-yhtyeen tuotannolla, "Mes Outils" (raita 15) on Demi Portionin tapa sulkea tarinansa itse tuottamalla kappaleen. Tämä loppupään symmetria ei ole sattumaa: loppuosa vastaa alkupään rakennetta, mutta eri tarkoituksella. Vaikka alkupään kappale asetti pelisäännöt ulkoisen rytmin avulla, "Mes Outils" antaa artistin itse hallita koko luomisprosessia. Tämä itse tuotettu päätarkka vahvistaa albumin luomisen intiimiä luonnetta. Se muistuttaa, että vaikka tuottajia on monia, Demi Portionilla on viime kädessä valta ilmaista itseään, muuttaen työkalunsa lopulliseksi tarinankerrontatyökaluksi.

Alusta loppuun

Artisan du Bic:n äänimaailma on kuin jatkuva vuorovaikutus sisä- ja ulkomaailman välillä. Sprinterin tuottama avoin osuus luo jaetun identiteetin, joka juontaa juurensa Les Grandes Gueules -duosta. Demi Portionin yksin tuottama sulkeva osuus puolestaan korostaa vuosien varrella hankittua luovaa itsenäisyyttä. Albumi navigoi näiden kahden ääripään välillä, ja se käsittelee toistuvia teemoja, joista jotkut kriitikot ovat maininneet, sekä henkilökohtaisia tekstejä perheestä ja alkuperästä. Tämä ensimmäinen soloelementti jatkaa 8 titres et demi:n (2009) ja EP:n Sous le choc:n (2010) linjaa, mikä valmistaa pohjaa Petit bonhomme:lle (2013). Demi Portion hylkää lavasteet ja korostaa armottomaa aitoutta, mikä tekee levystä uskollisen sen olemukselle: se on enemmän kielen mestari kuin esiintyvä tähti.

Tekniset tiedot

- Julkaisupäivä : 10. lokakuuta 2011 - Levy-yhtiö : Demi-Portion - 2011 - Kappaleet : 15 (51 minuuttia 21 sekuntia) - Alkukohta / loppukohta : Artisan du Bic / Mes Outils - Vierailijat : Sprinter - Edellinen projekti : Sous le choc (EP, 2010) - Edellinen studioalbumi : 8 titres et demi (2009)