Steve Lacy - Spirit of Mingus

Peggy's Blue Skylight avautuu ääneen, joka vaikuttaa syntyvän ja samalla katoavan samanaikaisesti. Levy esittää äänimaailman, joka on rakennettu epäsymmetrisistä ajoista, joissa sopraanosaksofonin ääni dialogoi yksinään pianon kanssa. Levyssä on yhdeksän kappaletta, mutta mikään nimi ei peitä Steve Lacyn ja Eric Watsonin duo-yhteyden ainutlaatuista ääntä. Albumi, joka sijoittuu vuosien 1992 (Remains) ja 1995 (Packet) väliseen aikaan, on erityinen osa Steve Lacyn uraa: hetki, jolloin duo saavuttaa maksimaalisen tiheyden, mutta kumpikaan ei dominoi toista.

Peggy's Blue Skylight & Reincarnation Of A Lovebird: Lacy/Watsonin dialogin alkaminen

Ensimmäinen kappale, Peggy's Blue Skylight, asettaa heti levyn teeman: minimaalinen tekstuuri, jossa Steve Lacyn sopraano erottuu Eric Watsonin pianon äänen. Seuraava kappale, Self Portrait In Three Colors, jatkaa tätä jännitettä sävellyksen ja vapaan improvisaation välillä, mutta kumpikaan ei hallitse toista. Tässä kohtaa tallenteen live-luonne paljastuu: kuulemme saksofonin hengityksen, joka kulkee pianon hiljaisuuksien läpi kuin jaetun hengityksen, ilman että muiden instrumenttien läsnäolo raskauttaa tilannetta. Tässä kappaleessa duo saavuttaa maksimaalisen tiheyden, mutta ei koskaan uhraa melodisten linjojen selkeyttä. Free Lance -levy-yhtiön tuotanto (viite FRL-CD 016) antaa molemmille muusikoille täyden vapauden, kuin tallenne vangitsisi keskustelun, eikä suoritus.

Pithycanthropus Erectus & Self Portrait In Three Colors: rytminen tiheys ja energisyys 1991-konserteissa

Levyn kolmas osa alkaa kappaleella Pithycanthropus Erectus, jossa tempo nopeutuu ja paljastaa energisen tunnelman, joka viittaa tallenteen live-luonteeseen. Seuraava kappale, Self Portrait In Three Colors, tarjoaa hitaamman, mutta yhtä intensiivisen vastakappaleen.

Free Cell, Block F... & Nostalgia In Times Square: siirtyminen intiimimpään melodiaan

Levyn puolivälissä kappale Free Cell, Block F... merkitsee paluuta melodisempaan tyyliin, jossa saksofonin ja pianon sävelet vastavuoroisesti resonoi suuremmalla intiimisyydellä.

I X Love & Remember Rockefeller At Attica: albumi päättyy melodisempiin kappaleisiin, joissa kesto ja tekstuurinen tiheys saavuttavat huippunsa.

Albumi päättyy kappaleisiin I X Love ja Remember Rockefeller At Attica. Nämä kaksi kappaletta päättävät albumin melodisemmin, jossa jokaisen lauseen kesto tuntuu venyvän, jättäen tilaa täyteen hiljaisuuteen. Viimeinen kappale, Remember Rockefeller At Attica, tarjoaa päätöksen, joka ei pyri ratkaisemaan aiemmin esiintyneitä jännitteitä, vaan jättämään ne resonoiimaan lopullisessa hiljaisuudessa.

Yhteenvedon keskittyneestä ja vahvasta teoksesta

Spirit of Mingus ei ole perinteinen studioalbumi; se on live-äänitys, joka on tallennettu konsertisarjan aikana ja julkaistu Free Lance -levymerkillä vuonna 1992. Se on radikaalin minimalismin julistus, jossa kaksi muusikkoa rakentaa äänimaailman, joka ei koskaan pyri täyttämään hiljaisuutta.

Tekniset tiedot

- Julkaisuvuosi : 1992 - Levymerkki : Free Lance - Kappaleet : 9 (1 tunti 3 minuuttia) - Alkukohta / loppukohta : Peggy's Blue Skylight / Remember Rockefeller At Attica